#18 - Kirjaa kannen perusteella
Onko kirjan kannella mitään väliä? Tokihan mielestäni kirja on kantta myöten taiteellinen kokonaisuus, mutta varsinkin silloin jos kirjailijan nimi kannessa ei yksin riitä vakuuttamaan ostopäätöksestä, niin kannen merkitys korostuu entisestään.
Olen huomannut, että tietynlainen mielikuvituksettomuus vallitsee tänä päivänä kansitarjonnassa. Tuntuu, että suurin osa on revitty ilmaisesta kuvapankista. Tämän sieluttoman kuvan (jonka tarkoituksena on vapauttaa nopeasti inhottavasta graafisesta työstä) päälle on yleensä aseteltu teksti niin, että jos kirjan nimi on esimerkiksi yhdeksän kirjaiminen sana, ovat kirjaimet symmetrisesti kolmessa päällekkäin ryhdikkäästi seisovassa kolmen kirjaimen rivissä. Ilman tavuviivoja tai muita turhuuksia.
Moderneimmat kitupiikit käyttävät ammattimaisen graafikon sijaan tekoälyohjelmaa kannen kuvan luomiseen. Yksi vaihtoehto on myös käyttää kirjailijan kuvaa, mutta sekin tulee yleensä kysymykseen vasta kun kirjailijan lärvi on tullut tarpeeksi tutuksi. Mielestäni silti vähän väsähtänyt ja mauton ratkaisu, ellei kyseessä ole omaelämäkerta.
Minulle visuaalisuus on tärkeää ja usein tuomitsen kirjan heti kannen perusteella. Kannen pitää antaa jokin lupaus, tunnetila, mitä on odotettavissa. Huono kansi ei ole lukemattajättämisperuste, mutta saattaa vaikuttaa mielikuvaan vahvasti. Jos kuitenkin luen kirjan ja pidän siitä, on kansi silloin toisarvoinen. Usein kuitenkin kansi kulkee alitajunnassa mukana kirjaa lukiessa ja sen väritys saattaa antaa värimaailman koko kirjalle, visualisoidessani tarinaa mielessäni.
Itselläni on kokemusta vasta yhden kirjan kansien suunnittelusta, mutta pyrkimykseni oli kuvata romaanin sisältöä sellaisella kulmalla, jonka ymmärtää vasta kirjan luettuaan. Kirjan nimestä tein logo-tyyppisen. Koen omakätisen luomisen niin ikään taiteellisesti rikastavana tekijänä.
Monista vanhemmista kirjoista näkee fonteista ja sommittelusta, että ollaan aikoinaan oltu muodikkaita, mutta nyt auttamattomasti vanhentuneita. Uusissa painoksissa kansiratkaisutkin usein muuttuvat, mutta ainakin nyt tätä kirjoittaessa minulla on mielikuva, että harvemmin parempaan suuntaan. Klassiset kuvittamattomat kannet ovat aina tyylikkäitä ja kestävät parhaiten aikaa. Ne eivät lupaa mitään ja silloin on mielestäni helpointa aloittaa lukeminen puhtaalta pöydältä.
Mitä takakansiin tulee - ne pyrin jättämään mahdollisuuksien mukaan lukematta.
-Edvin Sora, 7.12.2023

Kommentit
Lähetä kommentti